Mata dureewwan sadarkaa olaanaa: Xiqqoo falaasama.
Xiqqoo falaasama.
Yeroo hunda jiddu galeessa gochuun salphaadha jettee hin yaadin, sababiin isaas namoonni ati waliin wal qunnamtu salphaa miti. Fakkeenyonni haalawwan walxaxaa isin mudachuu danda’an tokko tokko, akkasumas gorsa tokko tokko kanneen milkaa’inaan itti danda’an kunooti.
Haqa fiduu hin dandeessu.
- Namoonni lama maaliif akka wal falman hin beektu. Tarii kanaan dura wanti tokko ta'uu danda'a. Waan argite qofa murteessuu dandeessa, akkasumas seera hojiirra oolchuu dandeessa. Sirna fiduu dandeessa, garuu haqa fiduu hin dandeessu.
- Mee fakkeenya haa fudhannu: Alfred waan tokko Jenny irraa hate, jireenya dhugaa keessatti (isaan ollaa dha). Waltajjii ilaalta, Jeeniin Alfreed arrabsuu argita. Jeenii uggurta. Waan sirrii ture, sababni isaas arrabsuun dhorkaadha. Garuu namoonni maaliif akka wal falman hin beektu. Haqa hojiirra hin oolchine.
- Fakkeenyi biraa kunooti: Jeeniin ergaa dhuunfaa isheetiin Alfreediin arrabsaa turte. Amma kutaa marii ummataa ilaaltee, Alfreed Jeenii yeroo doorsisu argita. Alfreeditti akeekkachiisa ergita. Ammas waan sirrii hojjette, sababni isaas doorsisuun dhorkaadha. Garuu ka'umsa haalli kanaa hin beektu turte. Wanti ati goote haqa miti. Salphina siif haa ta'u.
- Waan gochuu qabdu, waan beektu irratti hundaa'uun hojjetta. Garuu amanee fudhadhu: Waan baay'ee hin beektu. Kanaafuu gad of qabuu qabda, akkasumas sirni waan gaarii ta'uu isaa yaada keessa galchuu qabda, garuu haqa miti...
Namoota hin aarsin.
- Yeroo namoota moderating gootu namoota waliin haasa'uu irraa fagaadhu. Isaan ni aarsa. Akka: "Ani isin caala.".
- Namoonni yeroo aaru dhuguma nama aarsu. Jalqaba irratti isaan aarsuudhaan gaabbichuu dandeessa. Tarii marsariitii kana irratti duuluu danda'u. Tarii eenyummaa kee isa dhugaa argachuun akka diinaatti si ilaalu. Kana irraa fagaachuu qabda.
- Wal-dura dhaabbachuu irraa fagaadhaa. Kanaa mannaa, buttooni sagantichaa qofa fayyadamuu. Akeekkachiisa, ykn uggura erguuf buttons fayyadami. Homaas hin dubbatinaa.
- Namoonni aariin isaanii xiqqaata: Eenyu akka kana godhe waan hin beekneef. Yoomiyyuu dhuunfaa hin ta'u.
- Namoonni aariin isaanii xiqqaa taʼa: Sababni isaas, bifa aangoo olʼaanaa taʼe isaanitti dhagaʼama. Kun aangoo nama tokkoo caalaa fudhatama qaba.
- Namoonni saayikoloojii ajaa'ibaa qabu. Akka isaan yaadanitti yaaduu baradhu. Ilmi namaa uumama jaalalaa fi balaa qabuudha. Ilmi namaa uumama walxaxaa fi ajaa'ibaati...
Naannoo gammachuu mataa keetii uumi.
- Hojiiwwan moderation sirritti yeroo hojjettan namoonni server keessan irratti caalaatti gammadu. Server keessanis hawaasa keessan ti. Caalaatti ni gammadda.
- Lolli ni xiqqaata, dhukkubbiin ni xiqqaata, jibbi ni xiqqaata. Namoonni michoota hedduu ni argatu, kanaaf atis michoota dabalataa ni argatta.
- Yeroo bakki tokko miidhagaa ta'u, namni tokko waan tolchaa jiruuf. Wanti namatti tolu uumamaan hin dhufu. Garuu jeequmsa gara sirnaatti jijjiiruu dandeessa...
Hafuura seeraa.
- Seerri tokko gonkumaa mudaa hin qabu. Sirritti hammam yoo dabalte, yeroo hunda waan seeraan hin haguugamne argachuu dandeessa.
- Seerri mudaa kan hin qabne waan ta’eef, yeroo tokko tokko wantoota seeraan ala ta’an hojjechuun si barbaachisa. Paradox dha, sababni isaas seerri hordofamuu qaba. Yeroo hordofamuu hin qabne malee. Garuu akkamitti murteessuu?
-
- Ti’oorimii: Seerri gonkumaa guutuu ta’uu hin danda’u.
- Ragaa: Ani dhimma qarqaraa (edge case) ilaala, daangaa seeraa irratti, kanaaf seerri maal akka godhu murteessuu hin danda'u. Akkasumas seera yoo jijjiirellee, dhimma kana sirritti ilaaluuf, ammallee dhimma qarqara xiqqaa ta’e ilaaluu nan danda’a, daangaa haaraa seeraa irratti. Ammas seerri maal akka godhu murteessuu hin danda'u.
- Fakkeenyaaf: Ani moderator server "China" ti. Ani sarvarii "San Fransico" daawwachaa jira. Ani kutaa chat keessa jira, namni intala hiyyeettii qulqulluu waggaa 15 arrabsuu fi rakkisu jira. Seerri kun akkas jedha: "Humna jiddugaleessaa kee sarvarii keetiin ala hin fayyadaminaa". Garuu halkan walakkaa waan ta'eef, ana qofa moderator dammaqeedha. Intala hiyyeettii kana diina ishee waliin kophaa dhiisuu qabaa; moo seera sana irraa adda ta'uu qaba? Murtoo kee murteessuudha.
- Eeyyee seerri jira, garuu nuti roobootii miti. Adabbii nu barbaachisa, garuu sammuu qabna. Haala hundumaa keessatti murtoo keetti fayyadami. Barreeffamni seeraa kan jiru yoo ta’u, yeroo baay’ee hordofamuu qaba. Garuu "hafuurri seeraa" illee jira.
- Seera hubadhu, hordofi. Seerotni kun maaliif akka jiran hubadhu, yeroo barbaachisaa ta'ettis jilbeenfadhu, garuu garmalee miti...
Dhiifama fi waldanda’uu.
- Yeroo tokko tokko moderator biraa wajjin wal dhabdee qabaachuu dandeessa. Wantoonni kun kan ta'an nama waan taaneef. Waldhabdee dhuunfaa ta’uu danda’a, ykn murtoo murtaa’uu qabu irratti waliigaltee dhabuu ta’uu danda’a.
- Safuu qabaachuu, akkasumas waliif gaarii ta'uuf yaalaa. Marii gochuuf yaali, qaroomuufis yaali.
- Namni tokko yoo dogoggore dhiifama godhi. Atis ni dogongora waan ta'eef.
- Sun Tzu akkas jedhe: "Yeroo waraana marsitu, karaa ba'uu bilisa dhiisi. Diina abdii kutate garmalee hin dhiibin."
- Yesus Kiristoos akkas jedheera: “Isin keessaa namni cubbuu hin qabne dursee dhagaa haa darbatu” jedheera.
- Nelson Maandeellaan akka jedhanitti: "Aariin akka summii dhugdee booda diina kee ni ajjeesa jettee abduudha."
- Ati immoo... Maal jetta?
Kan biraa ta'i.
- Namni tokko amala badaa qabaa jira. Akka ilaalcha keessaniitti dogoggora, dhaabbachuus qaba.
- Mee yaadi yoo ati nama biraa caalaa bakka tokkotti dhalatte, yoo maatii isaa keessatti dhalatte, warra isaa, obbolaa isaa, obboleettii isaa wajjin. Mee yaadi osoo muuxannoo jireenya isaa qabaattee, kan kee osoo hin taane. Mee yaadi kufaatii isaa, dhukkuba isaa akka qabdu, beelli isaa akka sitti dhagaʼame yaadi. Dhumarrattis osoo jireenya kee qabaatee yaadi. Tarii haalli kun duubatti deebi'a ta'a? Tarii amala badaa qabaatta ta'a, inni immoo sitti murteessa ture. Jireenyi murtaa’aa dha.
- Mee hin guddifnu: Lakki, relativism waan hundaaf sababa ta'uu hin danda'u. Garuu eeyyee, relativism waan kamiifuu sababa ta’uu danda’a.
- Wanti tokko yeroo tokkotti dhugaa fi soba ta’uu danda’a. Dhugaan ija nama ilaalu keessa jira...
Xiqqaa jechuun baay'eedha.
- Namoonni yeroo to’annaa jala jiran, waan barbaadaniif falmuuf yeroo dabarsan xiqqaadha, sababiin isaas waan gochuu danda’anii fi hin dandeenye dursanii waan beekaniif. Kanaaf immoo waan barbaadan hojjechuuf yeroo fi humna dabalataa waan qabaniif bilisummaa dabalataa qabu.
- Gaafa namoonni bilisummaa baay'ee qabaatan muraasni isaanii bilisummaa isaaniitti fayyadamu, bilisummaa namoota biroos ni hatu. Kanaaf, harki caalaan bilisummaa xiqqaa qabaata.
- Namoonni bilisummaa xiqqaa yeroo qabaatan bilisummaa baay'ee qabaatu...